Haja-asutusalueen jätevedet ja yksityiskaivot
Vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevesien asianmukainen käsittely ja talousveden saanti on kiinteistön omistajan vastuulla. Asianmukainen jätevesien käsittely luo edellytykset vesiensuojelulle sekä terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.
Haja-asutuksen jätevedet
Kiinteistöjen jätevedet on yksi kolmesta suurimmasta vesistöjen kuormittajasta. Asianmukainen jätevesien käsittely luo edellytykset vesiensuojelulle sekä terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Asianmukaisesti puhdistettu jätevesi ei likaa omaa asuinympäristöä, kaivovesiä eikä lähivesistöjä. Vesien rehevöityminen ja hajuhaitat vähenevät eivätkä myöskään ulostebakteerit pääse aiheuttamaan terveysriskejä.
Milloin on kyse haja-asutusalueen jätevesistä?
Iitin vesihuollon toiminta-alueiden (lahtiaqua.fi) ulkopuolella on kyse haja-asutuksen jätevesistä. Tällöin kiinteistön vesihuolto on järjestettävä itse, pääasiallisesti oman kiinteistön alueella. Viemäriverkoston vahvistettujen toiminta-alueiden ulkopuolella sovelletaan haja-asutuksen lakisääntelyä.
Vesihuollon toiminta-alueilla on vesihuoltolain mukaan ensisijaisesti liityttävä kunnalliseen vesihuoltoon ja jätevesiviemäriin. (Vesihuoltolaki 681/2014 10 §) Joissakin tapauksissa kunnalliseen vesihuoltoon on mahdollista liittyä, vaikka kiinteistö ei kuuluisikaan varsinaisen toiminta-alueen sisälle.
Jätevesien käsittely
Myös vesihuoltoverkoston ulkopuolella jätevedet on puhdistettava ennen maaperään päästämistä. Useimmiten tämä tarkoittaa kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmää. Jätevesijärjestelmän on oltava toimintakuntoinen ja sen on vastattava nykyisiä määräyksiä.
Hajajätevesiasetus (157/2017) tuli voimaan 3.4.2017. Sen mukaan ennen vuotta 2004 rakennusluvan saaneet jätevesijärjestelmät tulee päivittää nykyvaatimukset täyttäviksi. Jätevesijärjestelmään kuuluvien rakennusten sijainti määrää, milloin järjestelmän on täytettävä jäteveden käsittelylle asetetut vaatimukset. Vuonna 2004 ja sen jälkeen rakennusluvan saaneet jätevesijärjestelmät täyttävät nykyvaatimukset, jos ne on toteutettu luvan mukaisesti.
Ympäristönsuojelulaki 527/2014, 16. luku
Jätevesien käsittely rannoilla ja pohjavesialueilla
Enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä olevalla alueella tai pohjavesialueella on jätevesien käsittelyjärjestelmän tullut täyttää perustason puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Etäisyys määritetään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta rakennuksen seinään ja huomioon otetaan rakennukset, joissa muodostuu talousjätevesiä.
Iitissä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla (100 m vesistöstä) jätevesien käsittelyn pitää puhdistaa orgaanisesta aineesta vähintään 90 %, fosforista vähintään 85 % ja typestä vähintään 40 %. Puhdistettu jätevesi tulee ensisijaisesti ohjata imeytettäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mustia jätevesiä eli vessavesiä ei saa imeyttää ranta-alueilla eikä pohjavesialueilla vaan ne tulee johtaa umpisäiliöön tai puhdistettu vesi tulee johtaa imeytettäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle.
Jätevesien käsittely muilla alueilla
Muilla kuin pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevien jätevesien käsittelyjärjestelmien on täytettävä perustason puhdistusvaatimus vasta muun merkittävän remontin yhteydessä. Tällaisia remontteja ovat mm. vesikäymälän rakentaminen tai vesi- ja viemärilaitteistoa koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan, sekä rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.
Näillä alueilla riittää orgaaniselle ainekselle vähintään 80 %, fosforista vähintään 70 % ja typelle vähintään 30 % puhdistustaso.
Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei ole toimintakuntoinen, se tulee uusia viipymättä riippumatta sen sijainnista.
Poikkeustapaukset
-
Ikäpoikkeus
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat ilman hakemusta kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011 eli syntyneet ennen 9.3.1943. Jätevedet on kuitenkin aina puhdistettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Ikäpoikkeus ei koske seuraavia tilanteita:
- uudisrakennus
- vapaa-ajan asunto
- jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle edellä mainitun ikärajan
- jos kiinteistöllä asuu edellä mainitun ikärajan ylittävä henkilö, mutta kiinteistön omistaa joku muu
- jätevesijärjestelmä ei ole toimintakuntoinen.
-
Sosiaaliset syyt
Lykkäystä jätevesijärjestelmän päivittämiseen ranta- ja pohjavesialueella voi hakea myös sosiaalisista syistä (Ympäristönsuojelulaki 156 d §).
Lomakkeen poikkeamishakemukseen saa ympäristönsuojelutarkastajalta.
-
Vähäiset jätevedet
Jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan kiinteistöillä, joilla on ainoastaan kantovesi. Näiden kiinteistöjen ei tarvitse hakea poikkeusta hajajätevesiasetuksen puhdistustasovaatimuksista, mutta selvitys jätevesijärjestelmästä vaaditaan. Vähäisetkään jätevedet eivät saa johtua pintavaluntana vesistöön tai aiheuttaa muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Vähäiseksi vedeksi voidaan tulkita myös ns. kesävesi, joka pumpataan järvestä tai kaivosta, mutta rakennuksessa ei ole kiinteitä vesikalusteita. Mikäli rakennuksessa on lämminvesivaraaja, suihku tai pesukoneliitäntä, ei vedenkäytön katsota olevan enää vähäistä.
Kantovedellisissä rakennuksissa vedet eivät saa valua suoraan vesistöön vaan ne tulee imeyttää hallitusti maaperään, esimerkiksi saunapallon kautta.
Jätevesijärjestelmän omistajalle ja rakennuttajalle
-
Jätevesiselvitys
Jokaisella kiinteistöllä, jolla syntyy jätevettä, tulee olla selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä. Jos sellainen puuttuu, jätevesijärjestelmän selvityslomakkeen voi täyttää ja säilyttää kiinteistön muiden papereiden joukossa. Selvitys on esitettävä viranomaiselle pyydettäessä. Selvitys voi tulla esitettäväksi myös esimerkiksi kiinteistön myynnin yhteydessä.
Jätevesijärjestelmän selvityslomakkeen saa pyydettäessä rakennusvalvonnan toimistosta tai ympäristönsuojelutarkastajalta.
-
Jätevesisuunnitelma
Kun jätevesikäsittelyjärjestelmän saneeraus tai uuden rakentaminen on ajankohtainen, tulee laatia jätevesisuunnitelma. Ennen jätevesijärjestelmän saneerausta tai rakentamista kunnan rakennusvalvontaan toimitetaan toimenpideilmoitus, jonka liitteeksi vaaditaan suunnitelma jätevesijärjestelmästä.
Jätevesisuunnitelma korvaa edellä mainitun jätevesiselvityksen. Jätevesisuunnitelman tulee sisältää haja-asutuksen jätevesiasetuksen (2017/157) 6 §:ssä vaaditut asiat.
Jätevesisuunnitelma on suositeltavaa teettää ammattitaitoisella jätevesisuunnittelijalla.
-
Jätevesijärjestelmän etäisyysvaatimukset
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelumääräyksissä määrätyt etäisyysvaatimukset.
-
Kuivakäymälät
Hyvin hoidettu kuivakäymälä on lähtökohtaisesti suositelluin ratkaisu loma-asunnon käymäläratkaisuksi. Kuivakäymälä on rakennettava ja hoidettava siten, ettei sen käytöstä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Käymäläjätteen käsittelystä määrätään kunnallisissa jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksissä.
Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset, 17 §, s. 24
Yhteystiedot
Yksityiskaivot
Kiinteistö, joka ei ole liittynyt kunnalliseen vesihuoltoon, vastaa itse talousveden riittävyydestä ja laadusta. Yksityisen talouskaivon perustaminen omalle kiinteistölle ei vaadi lupaa. Kaivon sijoittelu ja rakentaminen kannattaa kuitenkin suunnitella hyvin.
Terveydensuojeluviranomainen suosittelee tutkimaan kaivoveden laadun vähintään kolmen vuoden välein. Iitissä terveydensuojeluviranomaisena toimii Päijät-Hämeen ympäristöterveys.