Vieraslajien torjunta
Vieraslajit voivat aiheuttaa mittavia haittoja ympäristölle ja omaisuudelle. Yleisimmät Iitissä tavatut haitalliset vieraslajikasvit ovat kurtturuusu, jättipalsami, lupiini ja tataret. Kunnan omistamilta mailta vieraslajit on saatu hyvin poistettua.
Vieraslajit ovat alueelle levinneitä uusia lajeja (kasvi, eläin tai eliölaji), jotka eivät ilman ihmisen tarkoituksellista tai tahatonta toimintaa olisi kulkeutuneet alueelle. Haitallisiksi vieraslajeiksi puolestaan luokitellaan ne lajit, jotka uhkaavat uudella alueellaan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.
Haitalliset vieraslajit aiheuttavat luontokatoa. Niillä on haittavaikutuksia ympäristöön, talouteen ja terveyteen aina lajien välisen kilpailun kiristymisestä tautien leviämiseen. Laki velvoittaa pitämään kaikki vieraslajit kurissa ja huolehtimaan, etteivät ne pääse karkaamaan ympäristöön. Haitallisiksi luokiteltuja vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Suomessa haitallisiksi luokitellut vieraslajit (vieraslajit.fi)
Mitä on syytä ottaa huomioon vieraslajien kanssa?
Kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa vieraslajien torjuntaan, kun uudet siemenet eivät ole vielä kehittyneet. Jo pienillä teoilla on merkitystä! Havaitsemalla, tunnistamalla, ilmoittamalla ja torjumalla haitallisia vieraslajeja ylläpidät luonnon monimuotoisuutta – ja varmistat, ettei puutarhajuhliesi, kasvimaasi tai tontinreunasi valtiaaksi päädy kutsumaton vieras.
Vieraslajeja voi torjua niittämällä, kitkemällä, peittämällä, tukahduttamalla, kaivamalla ja murskaamalla. Tärkeintä torjunnassa on estää siementen pääsy maahan. Pohjavesi- ja ranta-alueiden ulkopuolella voidaan joissakin tapauksissa harkita myös myrkyttämistä. Myrkkyjen käyttöä on kuitenkin syytä välttää. Torjunta on helpointa aina silloin, kun esiintymä on pieni – varhainen torjuntatoimiin ryhtyminen on suotavaa.
Vältä vieraslajien tahatonta levittämistä
Vieraslajien siemeniä ja juurenkappaleita, joista kasvi voi levitä, ei saa jätehuoltomääräysten mukaan laittaa omaan kotikompostoriin. Lehdet ja ne kasvin osat, joista kasvi ei ala leviämään, voi kompostoida myös oman pihan puutarhakompostorissa. Uudelleenleviämisen välttämiseksi vähintäänkin siemen- ja juuriosat suositellaan kuljetettavaksi säkeissä jäteasemalle, jossa vastaanotetaan puutarhajätettä. Siemenet ja juurakot voidaan hävittää myös poltettavan sekajätteen mukana.
Huomaathan, että siemenet voivat levitä myös auton renkaiden tai kengänpohjien mukana. On siis syytä olla tarkkana, ettei tahattomasti levitä vieraslajeja samalla kun niitä torjuu.
Tärkeää on myös ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä. Ethän tuo tai tilaa ulkomailta kasveja tai eläimiä.
Vieraslajieläimet
Vieraslajieläinten, kuten minkin ja supikoiran, torjunnasta vastaa Suomen Riistakeskus. Torjuntaa tehdään pääasiassa yhteistyössä metsästäjien kanssa. Kaikkien vieraseläinten pyydystämiseen ei välttämättä tarvita metsästyskorttia, mutta pyydystäjän on osattava toimintaa koskeva lainsäädäntö ja lajitunnistus.
Yleisimmät vieraskasvit Iitissä
-
Kurtturuusu
Kurtturuusun kasvattaminen on ollut kiellettyä 1.6.2022 alkaen koko Suomessa. Jokaisella kiinteistön omistajalla on velvollisuus huolehtia lain täyttymisestä omalla kiinteistöllään. Iitin kunnan omistamilta mailta on poistettu kaikki kurtturuusut. Jäljellä on vielä joitakin yksittäisiä paikkoja, joissa niittämällä tukahdutetaan viimeisetkin juurakot.
Kurtturuusu leviää juurten sekä siementen avulla. Siemenet leviävät uusille alueille lintujen ja veden virran mukana. Kurtturuusun kasvulle otollisinta maaperää ovat hiekkamaastot, mutta se viihtyy hyvin monenlaisissa olosuhteissa.
-
Jättiputki
Jopa yli parimetriseksi kasvava jättiputki poikkeaa muista vieraslajeista sillä, että se on myös terveydelle haitallinen. Ihokosketusta on syytä välttää ja suojautua hyvin esimerkiksi sadevaatteilla ja kasvosuojalla, sillä se voi aiheuttaa palovammoja.
Jättiputki lisääntyy siementen avulla ja ne voivat säilyä maassa itämiskykyisinä jopa kaksi vuosikymmentä. Jättiputki vaatii siis pitkäjänteistä torjuntaa ja kukinnot tulisi poistaa vuosittain ennen kuin siemenet ehtivät maahan. Pienemmät kasvustot voi peittää mustalla katemuovilla niittämisen jälkeen (näivettää). Jättiputken torjunta on Iitissä kiinteistön omistajan vastuulla, kuten muutkin vieraslajit.
-
Jättipalsami
Jättipalsami leviää ainoastaan siementen avulla. Jättipalsamia sanotaan myös paukkukasviksi, koska se kukinto lopulta poksahtaa ja levittää siemenet. Siemenet sinkoutuvat jopa seitsemän metrin päähän ja vesistön mukana ne voivat kulkeutua vieläkin kauemmaksi. Jättipalsamin siemenet säilyvät itämiskelpoisina noin 2-4 vuotta, joten torjunta vaatii vain muutaman vuoden niittämisen koko esiintymisalueella. Niittäminen kannattaa toteuttaa 2-3 kertaa kasvukauden aikana. Jättipalsamien torjuntaan on käytetty myös lampaita.
Tehokkainta on torjua jättipalsami ennen siementen kehittymistä. Tällöin kasvit voidaan jättää niittoalueelle maahan maatumaan.
-
Lupiini
Komealupiini on näyttävä tienvarsien väriloiste, mutta hyvin haitallinen kasvi Suomen luonnolle. Se muuttaa maaperän rehevämmäksi ja siten estää alkuperäislajien elinolojen säilymisen. Ne rajoittavat myös monien hyönteisten elinoloja.
Lupiinin siemenet säilyvät itämiskelpoisina pitkään, joten sen torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä. Kukinnot tulee katkaista ennen siementen kehittymistä, yleensä ennen juhannusta. Siemeniksi kehittyneet kukinnot voi kerätä erikseen jätesäkkiin ja toimittaa poltettavaksi sekajätteenä. Pienillä esiintymisalueilla lupiinit voi kaivaa juurineen.
-
Japanintatar ja sahalinintatar
Tataret leviävät pääasiassa vahvan maavarren avulla ja pahimmillaan rikkovat rakennusten perustuksia. Ne voivat levitä myös pienestä maavarren tai juuren palasta, joten kaivamisen yhteydessä on oltava tarkkana, että kaikki kasvin osat päätyvät jäteasemalle. Tataria on hävitetty niittämällä ja peittämällä.
Näin tunnistat ja hävität japanintataren (vieraslajit.fi).
Näin tunnistat ja hävität sahalinintataren (vieraslajit.fi).
-
Viitapihlaja-angervo
Viitapihlaja-angervo ja sen eri muodot lisättiin haitallisten vieraslajien luetteloon kesällä 2023 ja sitä koskevat myynti- ja kasvatuskiellot astuvat voimaan 15.8.2025
Kasvi leviää maarönsyjen avulla ja sen juuret ulottuvat syvälle maahan. Viitapihlaja-angervoa voi torjua onnistuneesti leikkaamalla kasvustoa 3-4 kertaa kasvukauden aikana ja peittämällä kasvusto esimerkiksi pressulla. Sen leviäminen voi alkaa myös pienistä juurenkappaleista, joten ylöskaivettujen maa-ainesten ja kasvijätteen huolellisesta käsittelystä on huolehdittava.
Näin tunnistat ja hävität viitapihlaja-angervon (vieraslajit.fi).
Ilmoita vieraslajihavaintosi
Mikäli tarvitset apua vieraslajin tunnistamiseen tai torjuntaan, voit ottaa yhteyttä ympäristönsuojeluun. Valokuva ja karttasijainti helpottavat asian käsittelyä.
Kunnan omistamilla mailla havaitut vieraslajit voi ilmoittaa suoraan puutarhurille.
Havainnoista on hyvä ilmoittaa myös kansallisella vieraslajisivustolla (vieraslajit.fi). Tietoja käytetään vieraslajien levinneisyyden seuraamisessa.
