Hulevedet

Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksien katoilta ja muilta vastaavilta paikoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä, joka käsitellään tontilla tai johdetaan pois kiinteistöltä. Myös rakennusten perustusten kuivatusvedet eli salaojavedet ovat hulevettä.

Kunnan hulevesijärjestelmä koostuu putkiverkostosta sekä erilaisista rakenteista, joilla hulevesiä imeytetään (mm. imeytysaltaat ja -painanteet), viivytetään (mm. viivytysrakenteet), johdetaan (mm. ojaverkosto), viemäröidään ja käsitellään. Hulevesimaksulla osallistutaan näiden rakenteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviin kustannuksiin.

Taajama-alueilla on usein paljon kovaa rakennettua pintaa, jota vesi ei läpäise vaan vesi jää pinnan päälle. Mikäli pinnoille kertynyttä vettä ei voida hallitusti ohjata hulevesijärjestelmään niin on vaarana, että vesi hakeutuu rakennusten kellaritiloihin, varastoihin ym. aiheuttaen mahdollisesti suurtakin aineellista vahinkoa. Tästä syystä pinnoille kertyvä vesi tulee ohjata hallitusti hulevesijärjestelmään, jotta siitä ei aiheudu haittaa ympäröiville rakennuksille tai ympäristölle. Katualueille voi syntyä helposti myös taajamatulvia, mikäli kaduille kertynyttä vettä ei pystytä ohjaamaan hulevesijärjestelmään.

Lisäksi katualueilta voi hulevesiin kertyä erilaisia haitta-aineita kuten tiesuolaa, öljyä sekä raskasmetalleja. Nämä haitta-aineetkulkeutuvat hulevesien mukana vesistöön ja voivat muuttaa purkuvesistöjen sekä pohjavesien laatua. Hulevesijärjestelmään liittyvillä erilaisilla viivytysrakenteilla pystytään suodattamaan hulevesiä ja näin vähentämään haitta-aineiden päätymistä vesistöihin.

Vesihuoltolakia ja maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin vuonna 2014 siten, että hulevesien käsitteleminen ja poisjohtaminen eriytettiin vesihuollon eli talous- ja jäteveden käsittelystä. Samalla luotiin hulevesien kokonaishallintaa koskeva uusi sääntely ja määrättiin kunnille uutena tehtävänä hulevesien kokonaishallinnasta vastaaminen kunnan asemakaavoitetulla alueella. Uusi hulevesiä koskeva sääntely sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslain (nyk. alueidenkäyttölaki) uuteen 13 a lukuun.

Iitin kunnanvaltuusto päätti 10.11.2020 § 20 ottaa käyttöön kiinteistökohtaisen hulevesimaksun. Nykyinen hulevesimaksutaksa on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.5.2022 § 16.

Alueidenkäyttölakiin (ent. maankäyttö- ja rakennuslaki) perustuvalla hulevesimaksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuneita kustannuksia. Hulevesimaksulla osallistutaan yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Hyväkuntoisilla ja toimivilla katualueiden hulevesijärjestelmillä pystytään minimoimaan taajamatulvien mahdollisuus. Puistot pysyvät paremmassa kunnossa toimivien hulevesijärjestelmien avulla ja puistojen käyttö on näin miellyttävämpää sekä turvallisempaa.

Kiinteistö voi käsitellä hulevettä omalla tontilla esim. imeyttämällä tai johtamalla hulevesiä läheiseen vesistöön. Hulevesitaksassa hulevesien imeyttäminen tai viivyttäminen ei ole peruste hulevesimaksusta vapauttamiselle tai hulevesimaksun huojentamiselle. Hulevesien johtaminen vesistöön rinnastuu huleveden viivyttämiseen kiinteistöllä. Näin ollen hulevesimaksu tulee maksaa, vaikka kiinteistön hulevettä imeyttäisi tai viivyttäisi omalla tontilla.

Vaikka oman kiinteistön hulevettä ei johdeta hulevesiverkostoon vaan se imeytetään tontille, niin osa hulevedestä voi johtua kiinteistön ulkopuolelle kunnan hallinnoimaan hulevesijärjestelmään kuten esim. katuojaan. Huleveden imeytymiseen ja johtumiseen vaikuttaa mm. maaperän rakenne, pinnanmuodot sekä sateen rankkuus ja vuodenajat (lumien sulamisvedet maanpinnan ollessa vielä jäässä).

Vuotuisessa hulevesimaksussa kiinteistö maksaa myös siitä, miten hulevesiä johdetaan kiinteistöiltä yleisille alueille sekä osallistuu yleisten alueiden (muun muassa kadut ja puistot) hulevesien hallinnasta kunnalle aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Kiinteistö hyötyy siis hulevesien hallinnan rakenteista ja katujen kuivatuksesta, vaikka sillä ei olisi liittymää hulevesiviemäriin tai avo-ojaverkostoon.

Hulevesimaksu on julkisoikeudellinen maksu, joka perustuu lainsäädäntöön, ei sopimukseen.

Rakennuksen asumattomuudella ei ole merkitystä maksun määräytymiseen, joten hulevesimaksu veloitetaan, vaikka rakennus olisi asumaton.

Hulevesimaksu on vuosittainen maksu, josta lähetetään lasku kerran vuodessa. Kuluvan vuoden hulevesimaksu veloitetaan aina siltä omistajalta, joka kiinteistörekisterin mukaan on ollut kiinteistön omistajana vuoden ensimmäisenä päivänä. Mikäli kauppakirjassa on sovittu julkisoikeudellisten maksujen maksamisesta tarkemmin, niin silloin ostajan ja myyjän tulee sopia laskun maksamisesta keskenään.

Laskutamme hulevesimaksun aina kiinteistön omistajalta tai kunnan maavuokralaiselta. Kiinteistön omistaja ja vuokraaja voivat keskenään sopia siitä, kumpi maksun tosiasiassa maksaa. Laskuttaja ei voi maksun määräämisessä ottaa kantaa mahdollisiin kiinteistön käyttöä koskeviin yksityisoikeudellisiin sopimuksiin.

Laskutamme hulevesimaksun kiinteistön omistajalta. Kiinteistörekisteristä saamme ajantasaiset tiedot kiinteistön omistajista. Yksityisten vuokranantajien vuokralaisten osalta käytössämme ei ole samanlaista ajantasaista tietoa tarjoavaa rekisteriä ja tästä syystä laskutamme vain kiinteistön omistajia ja kunnan maavuokralaisia.