Hulevedet

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistöllään muodostuvien hulevesien hallinnasta. Hulevedet on pyrittävä ensisijaisesti hoitamaan kiinteistön alueella, eivätkä ne saa aiheuttaa haittaa, vaaraa tai vahinkoa terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle tai omaisuudelle. Hulevedet voivat hallitsemattomina aiheuttaa muun muassa tulvia ja kosteushaittoja rakennuksille.

Tärkein osa hulevesien hallintaa on hulevesien muodostumisen estäminen ja niiden määrän vähentäminen. Huleveden muodostumista voidaan estää pitämällä tontti mahdollisimman luonnontilaisena, pienentämällä rakennettujen, vettä läpäisemättömien pintojen (kuten asfaltin ja tiiviin pihakiveyksen) määrää ja käyttämällä vettä läpäiseviä päällysteitä (kuten nurmikkoa, soraa, reikälaattoja tai -kiveyksiä tai leveästi saumattuja betoni- tai luonnonkiviä). Huleveden määrää voidaan vähentää keräämällä sadevettä (esimerkiksi tynnyreihin) ja hyödyntämällä sitä kasteluun tai käyttämällä sitä pihan vesiaiheissa (kuten altaissa). Runsas kasvillisuus ja puut haihduttavat vettä ja siten vähentävät huleveden määrää. Syntyneet hulevedet on pyrittävä imeyttämään maaperään kiinteistön alueella, mikäli maaperä on imeytykseen soveltuva (vettä läpäisevä) eivätkä hulevedet sisällä haitallisia aineita.

Mikäli hulevesiä ei ole mahdollista imeyttää kiinteistöllä, on ne asemakaava-alueella johdettava kunnan hulevesijärjestelmään (Alueidenkäyttölaki, 132/1999, 103 f §). Hulevesiä ei saa johtaa toisen tontille eikä kadulle. Niitä ei myöskään saa johtaa jätevesiviemäriin (Vesihuoltolaki, 119/2001, 17 d §). Runsaiden sateiden ja lumien sulamisen aikaan jätevesiviemärin kapasiteetti voi ylittyä ja jätevedet voivat tulvia rakennuksiin. Jätevesiä voi myös päätyä puhdistamattomina ympäristöön ja vesistöön. Jätevesiviemäriin johdettu hulevesi päätyy turhaan jätevedenpuhdistamolle, vaikka se olisi riittävän puhdasta ohjattavaksi maahan tai vesistöön. Hulevedet laimentavat ja viilentävät jätevesiä sekä heikentävät jäteveden puhdistuksen tehoa. Ne lisäävät puhdistettavan jäteveden määrää ja energian- ja kemikaalien kulutusta ja siten myös jätevesien viemäröinti- ja käsittelykustannuksia. Tämä voi johtaa jätevesimaksujen korotukseen.

Lupa johtaa hulevesiä kunnan hulevesijärjestelmään edellyttää rajakohtalausuntoa. Rajakohtalausunnossa kiinteistön rajalle tai sen välittömään läheisyyteen määritetään kunnan ja kiinteistön hulevesijärjestelmien välinen rajakohta eli kohta, jossa kiinteistön hulevedet tulee johtaa kunnan hulevesijärjestelmään (avo-ojaan tai hulevesiviemäriin) (Alueidenkäyttölaki, 132/1999, 103 g §). Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista rajakohtaan asti. Vastuu kattaa järjestelmän suunnittelun, rakentamisen, käytön ja kunnossapidon. Rajakohdassa vastuu hulevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä hulevesijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä siirtyy kiinteistöltä kunnalle.

Rajakohtalausunnossa osoitetaan rajakohdan sijainti (ojassa tai hulevesiviemärissä) sekä hulevesiviemäriin liityttäessä viemäriliitosten liitoskorkeus, padotuskorkeus (taso, jolle hulevesi voi verkostossa nousta esimerkiksi viemärin tukkeutuessa) ja tonttiviemärin putkikoko. Rajakohtalausunnossa voidaan myös antaa kiinteistön hulevesien johtamista koskevia määräyksiä. Rajakohtalausunto tilataan kunnan teknisestä toimistosta lähettämällä tilauslomake liitteineen sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@iitti.fi. Rajakohtalausunto pyritään toimittamaan hakijalle 3 viikon kuluessa tilauksesta.

Rajakohtalausunnon tilauslomake (pdf)

Rajakohtalausunnon tilaaminen on maksutonta. Kunnan hulevesijärjestelmään liittymisestä ei peritä erillistä liittymismaksua. Kiinteistön hulevesien johtamisesta kunnan hulevesijärjestelmään ei laadita erillistä sopimusta.

Kiinteistölle voidaan hakemuksesta myöntää vapautus velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistön hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä (Alueidenkäyttölaki, 132/1999, 103 f §). Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hulevedet imeytetään kiinteistöllä tai ne johdetaan asianmukaisesti muualle kuin kunnan hulevesijärjestelmään (vesistöön tai muun toimijan hulevesijärjestelmään). Vapautus voidaan myöntää myös silloin, jos kiinteistöllä muodostuvien hulevesien määrä on vähäinen ja/tai kiinteistön omistajalle tai haltijalle muodostuisi kohtuuttomat kustannukset hulevesien johtamisesta kunnan hulevesijärjestelmään. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on aina se, ettei hulevesistä aiheudu haittaa, vaaraa tai vahinkoa terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle tai omaisuudelle.

Edellytysten täyttyessä vapautus voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräajaksi. Viranomainen voi käyttää tapauskohtaista harkintaa vapautuksesta päättäessään. Kiinteistön omistajan tai haltijan on ilmoitettava kiinteistön hulevesien määrään ja/tai laatuun vaikuttavista tai muista kiinteistön hulevesien hallintaan liittyvistä olennaisista muutoksista. Mikäli johtamisvelvollisuudesta vapautuksen edellytykset muuttuvat kiinteistöllä, vapautuksen edellytysten täyttymistä voidaan arvioida uudelleen. Vapautusta hulevesien johtamisvelvollisuudesta haetaan vapautushakemuksella. Hakemuksen tulee sisältää selvitys kiinteistön hulevesistä ja niiden hallinnasta sekä perustelut vapautuksen hakemiselle. Vapautushakemuslomake liitteineen lähetetään sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@iitti.fi.

Vapautushakemus hulevesien johtamisvelvollisuudesta (pdf)

Vapautuksen myöntäminen ei vapauta velvollisuudesta maksaa kunnan hulevesimaksua. Hulevesimaksu koskee kaikkia asemakaava-alueella sijaitsevia kiinteistöjä riippumatta siitä, imeytetäänkö hulevesi maaperään vai johdetaanko se avo-ojaan tai hulevesiviemäriin.

Vesihuoltolakia ja maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin vuonna 2014 siten, että hulevesien käsitteleminen ja poisjohtaminen eriytettiin vesihuollon eli talous- ja jäteveden käsittelystä. Samalla luotiin hulevesien kokonaishallintaa koskeva uusi sääntely ja määrättiin kunnille uutena tehtävänä hulevesien kokonaishallinnasta vastaaminen kunnan asemakaavoitetulla alueella. Uusi hulevesiä koskeva sääntely sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslain (nyk. alueidenkäyttölaki) uuteen 13 a lukuun.

Iitin kunnanvaltuusto päätti 10.11.2020 § 20 ottaa käyttöön kiinteistökohtaisen hulevesimaksun. Nykyinen hulevesimaksutaksa on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.5.2022 § 16.

Alueidenkäyttölakiin (ent. maankäyttö- ja rakennuslaki) perustuvalla hulevesimaksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuneita kustannuksia. Hulevesimaksulla osallistutaan yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Hyväkuntoisilla ja toimivilla katualueiden hulevesijärjestelmillä pystytään minimoimaan taajamatulvien mahdollisuus. Puistot pysyvät paremmassa kunnossa toimivien hulevesijärjestelmien avulla ja puistojen käyttö on näin miellyttävämpää sekä turvallisempaa.

Kiinteistö voi käsitellä hulevettä omalla tontilla esim. imeyttämällä tai johtamalla hulevesiä läheiseen vesistöön. Hulevesitaksassa hulevesien imeyttäminen tai viivyttäminen ei ole peruste hulevesimaksusta vapauttamiselle tai hulevesimaksun huojentamiselle. Hulevesien johtaminen vesistöön rinnastuu huleveden viivyttämiseen kiinteistöllä. Näin ollen hulevesimaksu tulee maksaa, vaikka kiinteistön hulevettä imeyttäisi tai viivyttäisi omalla tontilla.

Vaikka oman kiinteistön hulevettä ei johdeta hulevesiverkostoon vaan se imeytetään tontille, niin osa hulevedestä voi johtua kiinteistön ulkopuolelle kunnan hallinnoimaan hulevesijärjestelmään kuten esim. katuojaan. Huleveden imeytymiseen ja johtumiseen vaikuttaa mm. maaperän rakenne, pinnanmuodot sekä sateen rankkuus ja vuodenajat (lumien sulamisvedet maanpinnan ollessa vielä jäässä).

Vuotuisessa hulevesimaksussa kiinteistö maksaa myös siitä, miten hulevesiä johdetaan kiinteistöiltä yleisille alueille sekä osallistuu yleisten alueiden (muun muassa kadut ja puistot) hulevesien hallinnasta kunnalle aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Kiinteistö hyötyy siis hulevesien hallinnan rakenteista ja katujen kuivatuksesta, vaikka sillä ei olisi liittymää hulevesiviemäriin tai avo-ojaverkostoon.

Hulevesimaksu on julkisoikeudellinen maksu, joka perustuu lainsäädäntöön, ei sopimukseen.

Rakennuksen asumattomuudella ei ole merkitystä maksun määräytymiseen, joten hulevesimaksu veloitetaan, vaikka rakennus olisi asumaton.

Hulevesimaksu on vuosittainen maksu, josta lähetetään lasku kerran vuodessa. Kuluvan vuoden hulevesimaksu veloitetaan aina siltä omistajalta, joka kiinteistörekisterin mukaan on ollut kiinteistön omistajana vuoden ensimmäisenä päivänä. Mikäli kauppakirjassa on sovittu julkisoikeudellisten maksujen maksamisesta tarkemmin, niin silloin ostajan ja myyjän tulee sopia laskun maksamisesta keskenään.

Laskutamme hulevesimaksun aina kiinteistön omistajalta tai kunnan maavuokralaiselta. Kiinteistön omistaja ja vuokraaja voivat keskenään sopia siitä, kumpi maksun tosiasiassa maksaa. Laskuttaja ei voi maksun määräämisessä ottaa kantaa mahdollisiin kiinteistön käyttöä koskeviin yksityisoikeudellisiin sopimuksiin.

Laskutamme hulevesimaksun kiinteistön omistajalta. Kiinteistörekisteristä saamme ajantasaiset tiedot kiinteistön omistajista. Yksityisten vuokranantajien vuokralaisten osalta käytössämme ei ole samanlaista ajantasaista tietoa tarjoavaa rekisteriä ja tästä syystä laskutamme vain kiinteistön omistajia ja kunnan maavuokralaisia.