Vesistöt ja vesiensuojelu
Iitin pinta-alasta 14 % on veden peitossa ja ranta- ja valuma-alueet aktiivisessa käytössä. Parhaimmat vesistöjen suojelutulokset saadaan sujuvalla yhteistyöllä.
Pintavedet
Iitin kunnan pinta-ala on 687 km2, josta 14 % on vesistöjä. Kunnan alueella on kaikkiaan 52 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Konnivesi ja Urajärvi. Kaksi ensimmäistä on hyvässä ekologisessa tilassa ja Urajärvi on luokiteltu tyydyttäväksi. Suurimpia ekologista tilaa heikentäviä tekijöitä alueella ovat maatalous ja haja-asutuksen jätevedet. Konniveden tilaa on aikanaan heikentänyt myös Heinolan suurten tehtaiden jätevedet.
Iitissä on erityisesti Urajärven, Sääskjärven ja Märkjärven valuma-alueilla tehty tavoitteellista vesistöjen suojelutyötä jo pitkään. Vesistöjen hoito- ja suojelutoimenpiteitä ovat mm. hoitokalastus, vesikasvillisuuden niitto, valuma-alueen maa- ja metsätalouden päästöjen vähentäminen erilaisin rakentein ja suojavyöhykkein sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen.
Elinvoimakeskuksen (entinen ELY-keskus) ja SYKE:n tutkimusten lisäksi Iitin kunnalla on oma järvien tilan seurantaohjelma, jonka tarkoituksena on tarkkailla pienempien järvien kemiallista tilaa. Kaikki tutkimustulokset tallennetaan julkiseen SYKE:n ylläpitämään Hertta-tietokantaan. Palvelu on avoin kaikille, mutta sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.
Iitin vesistövisio 2035
Iitin kunta laati yhdessä Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön kanssa Iitin vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen tähtäävän Vesistövision 2035, joka sisältää päivittyvän tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi. Vesistöjen hyvä ekologinen tila on edellytys niiden monipuoliselle ja kestävälle hyödyntämiselle – ja toisin päin. Iitin vesistövisiossa suunniteltavien hankkeiden tavoite onkin vesien tilan parantamisen lisäksi edistää kestävästi maanviljelyä, matkailua, virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä alueen elinvoimaa. Paikallisten asukkaiden ja toimijoiden saaminen mukaan yhteistyöhön on yksi visiotyön keskeisempiä tavoitteita. Vesistöasiantuntemusta vesistövisiotyöhön tuo Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Vesistövision laadinnassa oli mukana alkukartoituksen ja työpajojen osalta Tuike Valmennus Oy.
Visiointityö aloitettiin elokuussa 2025. Helmikuussa 2026 Iitin kunnanhallitus hyväksyi Vesistövision 2035 ja sitä hyödynnetään jatkossa vesistöjen hyvän tilan ylläpitämiseksi ja saavuttamiseksi Iitissä.
Visiointityö on toteutettu työpaja- ja ohjausryhmätyöskentelynä:
Työpajan 1 raportti, Tavoitteiden määrittely ja verkostoituminen
Työpajan 2 raportti, Kohdesuunnittelu ja verkostoituminen
Tule mukaan Iitin vesistöjen äärelle
Ilmoitathan meille kiinnostuksestasi Iitin vesistöihin!
Voit tulla mukaan Iitin vesistövision yhteistoimintaryhmään edistämään ja seuraamaan paikallisia vesistöasioita tai vesistöihin tukeutuvaa elinvoimaa. Sinulla voi olla myös alustava tai pidemmällekin suunniteltu kunnostuskohde tai muu idea, jonka toteutusta yhdessä edistämme.
Yhteystietonsa jättäneille ilmoitamme erikseen Vesistövision tilaisuuksista ja ajankohtaisuutisista. Tiedotuslistalle voit liittyä tämän lomakkeen kautta:
Kuoppasuonlahden HELMI-kunnostus
Lintuvesikunnostus Iitin Kuoppasuonlahdella kuuluu Itä-Hämeen Helmi III -hankkeeseen, jota koordinoi Heinolan kaupunki.
Lisätietoa Kuoppasuonlahden kunnostuskohteesta | Heinolan kaupunki
Katso maanomistajan haastattelu Kuoppasuonlahdelta | Heinolan kaupunki