Vesistöt ja vesiensuojelu

Pintavedet

Iitin kunnan pinta-ala on 687 km2, josta 14 % on vesistöjä. Kunnan alueella on kaikkiaan 52 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Konnivesi ja Urajärvi. Kaksi ensimmäistä on hyvässä ekologisessa tilassa ja Urajärvi on luokiteltu tyydyttäväksi. Suurimpia ekologista tilaa heikentäviä tekijöitä alueella ovat maatalous ja haja-asutuksen jätevedet. Konniveden tilaa on aikanaan heikentänyt myös Heinolan suurten tehtaiden jätevedet.

Iitissä on erityisesti Urajärven ja Sääskjärven valuma-alueilla tehty tavoitteellista vesistöjen suojelutyötä jo pitkään. Vesistöjen hoito- ja suojelutoimenpiteitä ovat mm. hoitokalastus, vesikasvillisuuden niitto, valuma-alueen maa- ja metsätalouden päästöjen vähentäminen erilaisin rakentein ja suojavyöhykkein sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen.

ELY-keskuksen ja SYKE:n tutkimusten lisäksi Iitin kunnalla on oma järvien tilan seurantasuunnitelma, jonka tarkoituksena on tarkkailla pienempien järvien tilaa. Kaikki tutkimustulokset tallennetaan julkiseen SYKE:n ylläpitämään Hertta-tietokantaan. Palvelu on avoin kaikille, mutta sen käyttö vaatii rekisteröitymisen.

Iitin vesistövisio 2035

Iitin kunta panostaa yhdessä Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön kanssa Iitin vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen. Vesistöjen hyvä tila on edellytys niiden monipuoliselle ja kestävälle hyödyntämiselle – ja toisin päin. Iitin vesistövisiossa suunniteltavien hankkeiden tavoite onkin vesien tilan parantamisen lisäksi edistää maanviljelyä, matkailua, virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä alueen elinvoimaa. Maanviljelyyn sopivia keinoja ovat esimerkiksi luonnonmukainen peruskuivatus, kaksitasouomat ja maan rakenteen ja kasvukunnon parantaminen tai kerääjä/aluskasvit.

Vesistövisio 2035 työssä tarkastellaan myös vesistöjen elinkeino- ja virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämistä, sillä alueen elinvoimaisuuden edistäminen on tärkeä osa vesistövisiotyötä. Paikallisten asukkaiden ja toimijoiden saaminen mukaan yhteistyöhön on yksi hankkeen keskeisempiä tavoitteita. Vesistöasiantuntemusta tuo hankkeeseen Kymijoen vesi ja ympäristö ry yhteistyössä Tuike Valmennus Oy:n Pia Rotkon kanssa.

Visiointityö aloitettiin elokuussa 2025. Vuoden 2025 lopulla valmistuu tiekartta, jota hyödynnetään jatkossa vesistöjen hyvän tilan ylläpitämiseksi ja saavuttamiseksi Iitissä.

Visiointityö on toteutettu työpaja- ja ohjausryhmätyöskentelynä:

Työpajan 1 raportti, tavoitteiden määrittely ja verkostoituminen

Työpajan 2 raportti, kohdesuunnittelu ja verkostoituminen

Iitin vesistövisio 2035 tiekartta

Kuoppasuonlahden HELMI-kunnostus

Lintuvesikunnostus Kuoppasuonlahdella kuuluu Itä-Hämeen Helmi III -hankkeeseen, jota koordinoi Heinolan kaupunki.

Lisätietoa Kuoppasuonlahden kunnostuskohteesta | Heinolan kaupunki

Katso maanomistajan haastattelu Kuoppasuonlahdelta | Heinolan kaupunki