1539
Iitin kirkkopitäjä
Iitin historiaa
Iitti on perustettu vuonna 1539 kirkkopitäjäksi. Iitin historiassa merkittäviä jaksoja ovat olleet Helsinki-Pietari-radan rakentaminen vuosina 1876-1879, ja jonka valmistuttua Iitin Kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta muodostui keskustaajama. Radan rakentamisvaiheeseen kuului myös Iitin Tiltu-hahmon syntyminen, joka sittemmin jäi elämään Hiski Salomaan tunnetussa rallissa. Iitin kunnallishallinto perustettiin vuonna 1870.
1870
Perustamisvuosi
Hirveä kuvaava kalliomaalaus Konniveden Haukkavuoressa, kuva: Jenni Törmänen.
Muinaislöytöjä ja kivikautisia asuinpaikkoja
Konnivedeltä etelään kaartavan Kymijoen muodostama ns. Iitin mutka järvineen ja Salpausselän harjut ympäristöineen tarjosivat jo kivikaudella ihmiselle hyvät elämisen mahdollisuudet. Tuolloisesta asutuksesta kertovat Iitistä tehdyt monet esihistorialliset löydöt. Niistä huomattavimpia ovat tekstiilikeraaminen asuinpaikka Keitaassa ja laukkaavaa hirveä kuvaava kalliomaalaus Konniveden Haukkavuoressa. Iitin myöhemmistä vaiheista kertovat muun muassa rintavarustuksen jäänteet, jotka ovat löytyneet linnavuorena käytetyltä Hiidenvuorelta Iitin Pyhäjärven Hiidensaaressa.
Iitti-nimi on tiettävästi alun perin esiintynyt muodossa Ithimaa, ja Ii on alunperin merkinnyt vedenhaltijaa.
Iitti on perustettu vuonna 1539 kirkkopitäjäksi
Iitin seurakunta syntyi vuonna 1539 Kustaa Vaasan käskykirjeellä silloisten Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden kirkkopitäjien raja-alueelle. Iitti oli Hämeen kaakkoinen emäpitäjä, josta on aikojen kuluessa eronnut useita tytärpitäjiä: Valkeala (1640), Jaala (1879) ja viimeksi vuonna 1921 Kuusankosken teollisuusseutu. Vasta tämän jälkeen Iitti sai nykyisen muotonsa.
Kuusankosken mukana Iitti menetti suurimman osan teollisuuttaan; jäljelle jäi keskikokoisia sahalaitoksia, myllyjä, puusepäkolnverstaita ja Kaukaan rullatehdas. Kymijoen Iitissä sijainneiden mahtavien koskien valjastaminen sähkövoimantuotantoon alkoi suunnittelulla jo 1920-luvulla, mutta varsinainen rakentaminen käynnistyi vasta 1940-luvun lopulla Iitin Mankalankoskilla ja 1950-luvun puolessavälissä Vuolenkoskella.
Iitti kuului aiemmin Uudenmaan lääniin, kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksi Kymen lääniä ja Kymenlaakson maakuntaa. Sittemmin vuodesta 2021 alkaen Iitti on kuulunut Päijät-Hämeen maakuntaan. Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä 92 prosenttia kannatti siirtoa.
Historiallisesti kaksi kansaa: Maakansa ja Veskansa
Iitin nykyinen kirkko rakennettiin hieman ennen isonvihan alkua vuonna 1693. Kirkko on ristikirkko, jonka mallina on ollut 1690-luvun alussa valmistunut Tukholman Katariinan kirkko.
Kirkonkylän keskellä yli 300-vuotias puukirkko muistuttaa Iitin pitkästä historiasta, ajasta, jolloin Maakansa saapui kirkkoon Viipurintien eteläpuolelta, eli Maakansan alueelta, jalan tai hevoskyydillä, pohjoispuolelta Veskansa kirkkoveneillä, ja molemmille oli omat puoliskot kirkkosalissa. Kirkkoveneet rakennettiin niin suuriksi, että niihin yleensä mahtui koko kylän kirkkoon menevä väki. Hevosella tehdyt kirkkomatkat ovat olleet reipasta kilpailumenoa – ainakin paluumatkoilla.
Iitin historiassa merkittäviä jaksoja ovat olleet Helsinki-Pietari-radan rakentaminen vuosina 1876-1879, ja jonka valmistuttua Iitin Kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta muodostui keskustaajama.
Koskien pauhuntaa suomalaisissa elokuvissa
Kymijoen Iitissä sijainneiden mahtavien koskien valjastaminen sähkövoimantuotantoon alkoi suunnittelulla jo 1920-luvulla, mutta varsinainen rakentaminen käynnistyi vasta 1940-luvun lopulla Iitin Mankalankoskilla ja 1950-luvun puolessavälissä Vuolenkoskella. Mankalan kosket hävisivät näkyvistä Mankalan voimalaitoksen valmistuttua.
Ennen voimalaitoksen valmistumista Mankalan koskilla on kuvattu useita suomalaisia elokuvia. Näistä Finland, Atelier Apollon tuottama dokumenttielokuva edusti Suomea Berliinin matkailunäyttelyssä vuonna 1911.
Historiallisia henkilöitä
Iitin Tiltu
Perimätiedon mukaan Iitissä on eri aikoina ollut ainakin kolme komeaa, hyväryhtistä ja vilkasveristä, monilla markkinoillakin tuttua, iloluontoista naista, joihin laulun teksti sopii. Ensimmäisen Tiltun kerrotaan vaikuttaneen Iitissä 1860-luvun lopulla, kun Helsinki-Pietari-rataa rakennettiin.