Iitin Vesistövisio 2035 työssä tehty jo ensimmäinen kunnostushankehakemus

Haastattelut ja työpajat pohjustivat visiotyötä

Iitin kunnan ja Hämeen ELY-keskuksen toimeksiannosta, Kymijoen vesi ja ympäristö ry ja Tuike Valmennus Oy:n toteuttivat vesistövision laadintatyön syksyllä 2025. Kunnanhallitus hyväksyi Iitin vesistövision 2035 maanantain 2.2.2026 kokouksessaan. 

Visioalueeseen kuuluvat Kymijoen valuma-alueen vesistöt Iitin pohjoisosassa. Sen suurimmista järvistä Arrajärvi, Märkjärvi ja Urajärvi ovat nykyisin ekologisessa tilaluokassa tyydyttävä. Kotojärvi, Vähä- ja Iso-Valkjärvi sekä Kirkkojärvi ja Pyhäjärvi kuuluvat hyvään ekologiseen tilaluokkaan.  

Visiotyön ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin iittiläisiä maanviljelijöitä ja metsänomistajia sekä matkailun edustajia ja muita yrittäjiä. Tärkeitä haastateltavia olivat myös osakaskuntien edustajat ja alueen järjestötoimijat. Samoja tahoja kutsuttiin mukaan työpajoihin. Syyskuun työpaja keskittyi yhteisten tavoitteiden muodostamiseen ja lokakuun työpaja kunnostuskohteiden tunnistamiseen ja hankeaihioiden luomiseen.  

Työpajoissa oli noin 30 osallistujaa eri sidosryhmistä. Työpajojen henki oli hyvä ja kannustava. Työpajoissa ilmeni vahva tahtotila yhteistyössä panostaa valuma-alue- ja vesistökunnostuksiin. Hyvämaineinen vesistö oli työpajaan osallistuneille sydämen asia. 

Onnistunut vesistökunnostus on pitkäjänteistä yhteistyötä

Vesistövision 2035 toimeenpanon tukena on päivitettävä tiekartta sekä työryhmä, joka ohjaa tiekartan toteutumista. Työryhmässä on mukana eri sidosryhmiä ja kunta vastaa sen organisoinnista. Kunta ei ole kaikkien hankkeiden toimeenpanija, mutta kannustaa ja tukee hankkeiden toetutumista. 

Onnistuneiden vesistökunnostusten toteutus vaatii pitkäjänteistä sitoutumista veden laadun ja ympäristön parantamiseen ja niiden ylläpitoon. Toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan hyvää tietopohjaa vesistöjen ja niiden valuma-alueiden nykytilasta. Myös paikallisten asukkaiden ja toimijoiden tarpeet on tunnistettava. Nämä tekijät huomioidaan, kun määritellään, mitä milläkin alueella voi ja kannattaa tehdä. Osa suunnitelluista hankkeista on pienempiä; osa useamman vuoden kunnostushankkeita.  

Kun vesistöjä hyödynnetään, löytyy myös motivaatiota niistä huolehtimiseen. Hidasteena toimeen ryhtymisessä onkin usein tiedon, hankkeeseen liittyvien osapuolten ja rahoituskanavien hajanaisuus. Vesistövision työpajoissa nousi esiin tarve yhteistyöverkostoon ja matalan kynnyksen tiedon jakamiseen. Näitä tarpeita vahvistava useamman vuoden hankeaihio syntyikin vesistövisioinnin yhteydessä. Hankeaihio odottaa vielä sopivaa rahoitusinstrumenttia. Iitissä on tehty vesistökunnostuksia ennenkin, etenkin Urajärvellä, Märkjärvellä ja Sääskjärvellä, ja monilla paikallistoimijoilla onkin jo pitkä kokemus ja laajasti arvokasta tietoa vesiekosysteemeistä, kunnostuksista ja hankkeiden toteuttamisesta. 

Vedet virtaavat, linnut lentävät ja matkailijat kulkevat kuntarajoista välittämättä. Siksi on luontevaa ja tärkeää tehdä yhteistyötä myös yli kuntarajojen. Vuonna 2025 Iitin Kuoppasuonlahdella kunnostettiinkin lintuvesikosteikko osana Itä-Hämeen Helmi III -hanketta, jonka promoottorina oli Heinolan kaupunki. Myös vuosina 2022-2023 toteutettu Ruovikosta lentoon -hanke on ollut kuntarajat ylittävä. Aiemmat hyvät kokemukset kannustavat myös vesistövision ylikunnallisten hankkeiden edistämiseksi. 

Nykyisten olosuhteiden lisäksi sään ääri-ilmiöt vaativat meitä sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön. Rakennetuilta ja päällystetyiltä pinnoilta hulevesiä kertyy runsaasti, ja sateiden jakauma vaikeuttaa teiden kunnossapitoa sekä peltoviljelyä. Vesienhallintaan ja kasvillisuuden kestävyyteen onkin onneksi ratkaisuja ja rahoitustakin. 

Vesistöihin tukeutuva virkistys ja elinkeino

Vesistövision 2035 toimeenpanossa tarkastellaan myös vesistöjen virkistyskäyttö- ja elinkeinomahdollisuuksien kehittämistä osana alueen elinvoimaisuuden edistämistä. Elintapojen muuttuessa on luonnon virkistyskäyttö tunnistettu tärkeäksi terveyden lähteeksi. Vesistöt tarjoavat monipuolisesti vaihtoehtoja niin vettä pitkin kuin mantereenkin kautta matkaten. Työpajoissa keskusteltiin kuinka Iitin vesistöjen virkistyskäyttöä voisi talvella lisätä, mikä merkitys on ranta-alueiden ja niiden palveluiden laadulla ja onko vesiluonto kaikille saavutettavissa. Vesistöihin tukeutuvien virkistyskohteiden ja palveluiden kehittäminen ja ylläpito palvelevat matkailijoiden lisäksi paikallisten asukkaiden hyvinvointia. 

Kalastus on yksi suomalaisten suosikkiharrastuksista. Monipuolinen kalakanta ja kalojen mahdollisuus vaeltaa vesistöstä toiseen vaativat kunnostus- ja hoitotyötä. Virtavesikunnostusten käynnistäminen lähivuosina on yksi vesistövision kärkihankkeista. Toisaalta järviin laskevien ojien kuormitustekijöiden hallinta ja toisaalta hoitokalastus ovat tarpeellisia monilla järvillä.  

Katse tulevaan

Iitin kunta laittoi ensimmäisen vesistövisioinnin inspiroiman hankehakemuksen vireille 1.12.2025 päättyneeseen ELY-keskuksen (1.1.2026 alkaen Elinvoimakeskus) vesienhoidon ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteutuksen rahoitusinstrumenttiin. Hankehakemuksen toimenpiteet kohdistuvat hulevesien hallintaan sekä Kirkkojärven ja Urajärven valuma-alueiden vesistökuormituksen hallintaan. Hankkeesta tiedotetaan tulevan kevään aikana, mikäli se saa myönteisen rahoituspäätöksen.  

Kiinnostus vesistöihimme tuo hyvinvointia niin nykyhetkeen kuin tulevaisuuteen, kuten kunnanjohtaja Salonen toteaa vesistövision alkusanoissa: ”Huolehtimalla vesistämme huolehdimme samalla strategisesti Iitin tulevaisuudesta. Kun toimimme viisaasti ja yhdessä, vesistöt voivat olla sekä hyvinvoivan luonnon että kestävän elinvoiman perusta myös tuleville sukupolville”. 

Liity mukaan vesien äärelle

Erilaisissa tilaisuuksissa Iitin vesistövision toteutukseen pääsee jatkossakin mukaan. Tapahtumista ja hankkeista tiedotetaan kunnan ajankohtaisuutisissa. Voit myös jakaa meille oman ideasi, niin selvitämme yhdessä, kuinka sitä voisi edistää. Liitythän mukaan seuraamaan tiedotusta aiheesta nettisivuilta löytyvän linkin kautta: 

Vesistöt ja vesiensuojelu