Iitin kunnanvaltuusto kokoontui valtuustoseminaariin käsittelemään ajankohtaisia kehitys- ja suunnitteluhankkeita

Vierailu Martti Talvela -kampukselle ja ajatuksia nykyaikaisista oppimisympäristöistä

Seminaarin ensimmäinen päivä käynnistyi vierailulla Juvan kunnan Martti Talvela -kampukselle, jossa valtuutetut tutustuivat moderniin vuonna 2021 valmistuneeseen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion käsittävään koulukokonaisuuteen. Juvalta saatiin myös matkaan tietopaketti Kylmäpuron teollisuusalueesta, joka on rakentumassa Vehmaan eritasoliittymän tuntumaan, noin vuosi sitten valmistuneen VT5 Mikkeli-Juva osuuden päähän.

Kampukseen tutustumisen jälkeen Mikkelissä jatkuneessa seminaarissa keskusteltiin vt. kasvatus- ja opetusjohtaja Tommi Nikan alustuksen pohjalta nykyaikaisten oppimisympäristöjen suunnitteluperiaatteista sekä siitä, mitä on jo opittu muualla tehdyistä ratkaisuista.

Väestö- ja oppilasennusteet sekä katsaus koulukeskuksen kaavoituksen edistymiseen herättivät keskustelua 

Iltapäivän aikana valtuutetuille esiteltiin FCG:n Raila Oksasen seminaaria varten valmistelemat Iitin kunnan väestö- ja oppilasennusteet. Ennusteiden mukaan perusopetuksen ja lukion oppilasmäärissä tapahtuu selkeä lasku tultaessa 2030-luvulle ja tämä on huomioitava suunniteltaessa yläkoulun ja lukion kattavan koulukeskuksen mitoitusta. Vastaava lasku on edessä myös varhaiskasvatuksessa, mutta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen muutoksen ja yksityisen perhepäivähoidon vähenemisen myötä tilatarpeeseen ei odoteta yhtä merkittävää muutosta. Todennäköisesti kuitenkin jo muutamassa vuodessa toiminta tulee kokonaisuudessaan keskittymään kolmeen päiväkotiyksikköön Pikku-Vieteriin, Peltohiireen ja Nuppulaan. 

Ennusteiden lisäksi käsiteltiin koulukeskuksen kaavoituksen ajankohtaista tilannetta ja tulevia vaiheita. Koulukeskuksen suunniteltu sijaintipaikka on Ravilinnan alueen takana. Eri luontoselvityksissä on erityisesti alueen itäpuoleisessa osassa havaittu olevan lain nojalla suojeltua tai muutoin erityisen arvokkaiksi määriteltyjä luontokohteita. Lisäksi rinne jyrkkenee nopeasti siirryttäessä alueella pohjoista kohti. Esille nousikin kysymys, voidaanko koulukeskus tieyhteyksineen rakentaa osin raviradalle ja hiekkakentälle vai pidetäänkö rataa edelleen tärkeänä ja säilytettävänä osana Ravilinna-kokonaisuutta. Seminaariin osallistuneiden selkeä näkemys oli, että asiasta on syytä avata laajempi keskustelu. Seminaarissa toivottiin myös, että kunnanhallitus saisi syksyn aikana yksityiskohtaisemman katsauksen koulukeskuksen sijaintiin vaikuttavista maasto- ja luontoselvityksistä sekä maastorakentamisen kustannuksista niin, että eri reunaehtojen valossa voidaan arvioida myös muita vaihtoehtoja koulukeskuksen sijainnille. 

Asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin rakennushankkeisiin Kausalassa 

Seminaarin toisena päivänä valtuutetut keskittyivät erityisesti Kausalan alueen asumisen kehittämiseen ja uudisrakentamiseen. Toivo Group Oyj:n liiketoimintajohtaja Heikki Myllymäki alusti aamupäivällä asumisen keskustelua asuntorakentamisen realiteetteihin liittyvällä tiedolla sekä kertoi kunnalle tehdyistä alustavista suunnitelmista, joilla voidaan selvittää tarvetta ja potentiaalia uusille rakennushankkeille Kausalan keskeisillä tonteilla. Lähestymistapa oli realistinen. Hankkeiden tulee olla kannattavia, mutta ottaa myös huomioon asukkaiden tarpeet, kestävä kehitys, energiatehokkuus, teknologiset ratkaisut ja yhteisöllisyys.  

Osana asumisenratkaisuista ja kehitysnäkymistä käytyä keskustelua kuultiin myös Taloustutkimukselta hankitun muuttohalukkuustutkimuksen tulokset kunnanjohtaja Jarkko Salosen esittelemänä. 

Valtatie 12 eritasoliittymien ympäristöön suunnitteilla yritys- ja teollisuustontteja 

Toisena päivän teemana olivat valtatie 12 uuden linjauksen ympärille suunniteltavat kaavoitusratkaisut, jotka ovat keskeisiä Iitin liikenteen ja alueellisen kehityksen kannalta. Uudet liittymät tarjoavat mahdollisuuksia elinvoimaisen asuin- ja yritysympäristön kehittämiseen ja seminaarissa haettiin tähän liittyen valtuutettujen ajatuksia siihen, kuinka laajalti ja millaisiin tarkoituksiin alueita lähdetään kaavoittamaan tai kaavoitusta selvittämään ja mitkä ovat periaatteet silloin, kun maan omistus on jollakin muulla kuin kunnalla. Näitä asioita seminaarin osallistujille selvittivät tekninen johtaja Harri Hoffrén ja maankäyttöinsinööri Maijastiina Lintukangas.   

Käytännössä nyt myös ensimmäistä kertaa valtuutetuille pystyttiin esittelemään tarkentuneet karttakuvat kahden uuden eritasoliittymän alueista yhdistettyinä yleiskaavan mukaisiin aluerajauksiin, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. Osin havaittiin myös tarvetta päivittää yleiskaavaa lopullisten tiesuunnitelmien mukaiseksi. 

Kunnan talous pystytään pitämään hallinnassa 

Päivän viimeisenä aiheena käsiteltiin hallinto- ja talousjohtajan johdolla kunnan talouden suunnittelua ja talousarviovalmistelua vuodelle 2025. Valmistelu on tältä osin käynnistynyt hyvin ja vaikka tuleville vuosille on nähtävissä paineiden kasvua, on toistaiseksi näkymät Iitin osalta kohtuullisen hyvät. Valtionosuusjärjestelmän muutos ja verotuloennusteet sisältävätkin epävarmuustekijöitä, joita ei vielä pystytä arvioimaan kunnolla. Tuulivoima–, aurinkovoima- ja biohiilihankkeiden sekä VT12 rakentamisvaiheen odotetaan tuovan myös kunnan talouteen positiivisia vaikutuksia, jotka eivät vielä näy ennusteissa. Investointien tarkalla suunnittelulla ja oman toiminnan kustannusten kasvun hallinnalla talouden uskotaan pysyvän kestävällä pohjalla. 

Yhteenveto

Valtuustoseminaarissa käsitellyt teemat tukevat Iitin kunnan strategista kehitystyötä niin opetuksen, asumisen kuin myös kaavoituksen ja elinvoiman kehittämisen osalta. Seminaari tarjosi valtuutetuille mahdollisuuden vapaaseen keskusteluun ja pohdintaan kunnalle tärkeistä tulevaisuuden hankkeista. Palautteena seminaarin jälkeen aihepiirien valintaa ja saatuja alustuksia pidettiin hyvinä. Seminaarista järjestetään valtuutetuille vielä erillinen palautekysely ja ryhmätyöskentelyjen tuloksia tullaan käyttämään hyödyksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa.