Suomeksi på Svenska in English



Nähtävyydet

Luontokohteet


Näkymä Hiidenvuorelta

Kartta nähtävyyskohteista ja matkailupalveluista

Hiidenvuori
Hiidenvuori sijaitsee niemeksi maatuneella Hiidensaarella ja on geologisesti kahden kivilajin, sarvivälkerapakivijuonen ja graniitin kontaktissa. Hiidenvuorella ja sen välittömässä läheisyydessä on nähtävillä kolme tyypillisintä Suomen kivilajia: graniitti, rapakivi ja gneissi. Hiidenvuoren pääkivilaji on graniitti. Juuri graniitin lujuus selittää, että Hiidenvuori jääkauden kulutuksesta huolimatta on säilynyt muuta ympäristöä korkeampana.

Hiidenvuoren huippu kohoaa yli 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta halliten maisemaa. Jääkauden pyöristämät ja silottamat pinnat, pystyjyrkänteet sekä luoteislaidan halkeama tekevät vuoresta näyttävän maasto- ja maisemakohteen. Jääkauden jäljiltä levittyy vuoren länsityvellä hiekkainen kangas.


Alueen kasvillisuus on monipuolista aina lehdoista kitukasvuiseen, karuun männikköön. Saaren itäosassa on valtakunnallisesti arvokas lehtojensuojelualue, jossa muodostuu runsaasti uhanalaiselle eliöstölle tärkeää lahopuuainesta.


Hiidenvuori on ollut perimätiedon mukaan muinaislinna. Tänä päivänä vuori on tunnettu maakunnallinen nähtävyys ja tapahtumapaikka, jonka laella järjestetään kesällä yökonsertteja. Hiidenvuoren alueen omistaa Iitin kunta ja lehtoalue kuuluu Suomen valtiolle.


Saaren arkeologiset löydöt todistavat varhaisen ihmisen saapuneen Hiidenvuoren upeaan ympäristöön jo tuhansia vuosia sitten.

Teksti: Risto Hamari

Osoite: Hiidensaarentie,  47610 Iitti

Katso karttalinkki tästä

Hiidenvuori blogi

Hiidenvuoresta retkipaikka.fi -sivulla


Muinaislöytöjä ja kalliomaalauksia
Etelän Kuusamoksi mainitulla Pohjois-Iitin Haukkaselän muinaismaisema-alueella on arvokkaan luonnon lisäksi kolme kivikautista kalliomaalausta.
Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Iitistä mm. Vuolenkoskelta ja Lyöttilästä.
Lisäksi on löydetty hautakalmistoja, kiviröykkiöhautoja ja uhrikiviä, joista parhaiten tunnetaan Perheniemen ja Tapolan uhrikivet.


Mankalanvirta
Mankalan mahtavia koskia laskettiin kiivaasti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen saakka. Vaikka kosket on padottu jauhamaan sähköä, ovat koskimaisemat näkemisen arvoiset. Myös kalastus, melonta ja pienveneily ovat tänä päivänä suosittuja harrastuksia jokialueella.


Etelä Iitin rikkauksia
Maakansan avarilla peltoaukeilla mahtuvat isommatkin traktorit kääntymään. Alueella on vain yksi järvi, mutta siellä on Taasianjoki ja ojia, komeaa aarnimetsää ja lehtoja, jotka tekevät maisemasta vehreän ja kumpuilevan.
Taasianjoen tuntumassa Saarasilla kasvaa rentukoiden, kulleroiden ja mukulaleinikin naapurustossa myös Pohjolan kasviston harvinaisuus, taponlehti
(Ansarum europaeum.)



Pitkospuita pitkin matka lintutornille joutuu...
Kuva Hasa Tuomisaari

Mukulanlahden lintutorni
Keväällä 2004 avattiin Jaalan Pyhäjärvelle ja Iitin Urajärven Mukulanlahteen Kymenlaakson ensimmäiset lintutornit.
Kuusimetrinen Mukulanlahden lintutorni on Kupparinojan luusuassa ojan eteläpuolella suomalaisessa maastossa, noin 320 m Kuusankoskelle johtavalta tieltä. Lintutornille johtavat pitkospuut.

Pyhäjärven lahdet ja Urajärvi ovat merkittäviä muuttolintujen levähdys-, pesimä- ja ruokailualueita. Alue on erityisen merkittävää pesimäaluetta vaateliaille ruovikkolajeille, ruskosuohaukalle (Circus aeruginosus) ja kaulushaikaralle (Botaurus stellaris), jotka pesivät alueella yleisinä. Myös pesivä vesilintulajisto on alueella runsas.

Lisaätitoja osoittaaesta Lintulahdet Life

 

Perheniemen lintutorni

Kesän 2014 aikana rakennettiin lintutorni Sääskjärven rannalle talkootöillä. Perille löydät seuraamalla Erottajan uimarannan opasteita. Sääskjärvellä on monipuolinen pesimälajisto. Sen ympäristössä viihtyy mm. laulujoutsen (Cygnus cygnus), punasotka (Aythya ferina), kaulushaikara (Botaurus stellaris), luhtahuitti (Porzana porzana), ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus). Etenkin syysmuuton aikana voi tornista nähdä tuhansien hanhien parvia. Tornin maatasossa on penkit ja pöytä, josta on myös hyvä tarkkailla lintuja. Lintutornin läheisyydessä on nuotiopaikka, venevalkama, wc, uimaranta pukukoppeineen sekä laavu.


Historialliset kohteet

kirkonk.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iitin Kirkonkylä

Kymenlaaksolaisessa kulttuuriperinteessä talonpoikainen kulttuuri näkyy parhaiten Iitin Kirkonkylässä. Kylä oli pitäjän keskus viime vuosisadan loppupuolelle saakka, jolloin Helsinki-Pietari-rautatien rakentaminen siirsi hallinnollisen keskuksen vähitellen kylän eteläpuolelle, Kausalaan

 

Kirkonkylä säilytti miljöönsä ja rakennuksensa, minkä ansiosta se palkittiin Suomen kauneimman kylän arvonimellä v. 1990 (MEK/YLE).

Seuraavana vuonna Norjassa pidetyssä Euroopan kaunein kylä -kilpailuissa Iitti sijoittui neljänneksi.

Iitin kirkko

Iitintie 846
Nykyinen kirkko rakennettiin maa-ja vesiteiden risteykseen vähän ennen isonvihan alkua vuonna 1693. Ristikirkon mallinan on ollut 1690-luvun alussa valmistunut Tukholman Katariinan kirkko. Lautaiset holvikuvut on tehty Hollolan kivikirkon malliin, vesikatto puolestaan on hollolalaista tyyliä, jonka erikoispiirteenä on korkea aumakatto. Rakennustaiteellisesti arvokas ristikirkko on yksi Suomen viidestätoista 1600-luvulta säilyneestä puukirkosta.

Avoinna 5.6.-6.8.2017 ke-pe 12–18, su 12-15.

Muina aikoina esittelypyynnöt:

Kirkkoherranvirasto (av. ma-pe klo 9-12)

 

p. 05-8293 323, tai seurakuntamestari 050 387 1646

 

 

kk2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Iitin kirkko
Kuva Hasa Tuomisaari

Kirkonkylän kylätalo

Kymentaantie 1, 47520 IITTI

Taidenäyttely ja kesäkahvila avoinna 1.5.-31.8.2016

Su-pe 10-20, la 10-17, juhannusaattona 24.6. klo 10-17

Kirkonkylän kesäkahvilan empiretyylinen, aumakattoinen talo siirrettiin nykyiselle paikalleen Jaalasta 1869. Siinä toimi Iitin ensimmäinen kansakoulu vuoteen 1965 asti.

Nykyisin talossa on järjestöjen ylläpitämä kesäkahvila, näyttelytila vaihtuvilla taidenäyttelyille ja Iitin Käsityöläiset ry:n Suvipuoti.

kesk4.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkonkylän kesäkahvila
Kuva Hasa Tuomisaari

Iitin Kirkonkylän Kesäkioski
Avoinna klo 10-20
Iitintie 845, 47520 Iitti


Iitin museo
Museomäki, Museotie 8, 47520 Iitti

Museo tiedustelut

Iitin kotiseutumuseo on avoinna kesällä 2016 kuusi viikkoa seuraavasti: 15.6.-31.7.2016


Keskiviikko-perjantai klo 12.00-18.00
Lauantai klo 12.00-15.00
Sunnuntai klo 12.00-17.00

 

Teatterilipulla pääsee museoon ilmaiseksi

Museo sijaitsee Iitin Kirkonkylässä vuonna 1830 valmistuneessa viljamakasiinissa. Museon perusnäyttely esittelee pääasiassa viime vuosisadan vaihteen talonpoikaisesineistöä: maataloustyökaluja, kodinhoitoa ja sisustusta. Makasiinen lisäksi alueella on luhtiaitta ja riihi 1750-luvulta.

museo2.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iitin museo
Kuva Hasa Tuomisaari


Karralan kotiseututalo



Karralan kotiseututalo
Kuva Hasa Tuomisaari

Karralan luontoreitin alku- ja päätepisteenä on Karralan kotiseututalo. Se on vanha 1700-luvulta peräisin oleva talonpoikaistalo, joka on kunnostettumaalaistaloksi. Karrala kuuluu Kolisevan kylään.
Tutustuminen sopimuksesta; Irma Napola puh. 045 2326 242.

Ajo-ohje: Haapakimola - Elimäki- tien varrella, tienviitta: Kotiseututalo Karrala - Kolisevantieltä

Osoite: Myllymäentie 32, 47310 Haapakimola


Hautalan talo
Rakennushistoriallisesti erityisen huomattava kaksikerroksinen itäuusimaalainen peritupa Koskenniskan kylässä. Hirsipintainen päärakennus on rakennettu todennäköisesti 1800-luvun alussa. Talossa syntyi ja "mieheksi varttui" iittiläinen kirjailija ja suomentaja Antti Törneroos-Tuokko (1835-1896). Tutustuminen sopimuksesta.


Marlebäck ja Niittylahti


Niittylahti
Kuva Hasa Tuomisaari

Niittylahti sijaitsee Lyöttilän kylässä entisen Marlebäckin kartanon mailla. Runoilija ja näytelmäkirjailija Hella Wuolijoki rakennutti huvilan vanhemmilleen emännöidessään Marlebäckin kartanoa v. 1920 - 1940. Kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa v. 1949.

Nykyisin Niittylahti on yksityisomistuksessa.


Lyöttilän kenttälinnoitukset
Lyöttilän kylässä on kahden kilometrin pituisella alueella taistelu- ja yhdyshautoja, pesäkkeitä ja keskeneräisiä korsuja.
Suomalaiset ja venäläiset rakensivat linnoitukset v. 1916 - 1917 torjumaan saksalaisten hyökkäystä.
Lyöttiläläinen maanviljelijä Esa Anttas on kunnostanut 200 metriä näitä linnoituksia ja viitoittanut linnoitteilla kiertävän polun.
Opastettuja tutustumiskieroksia sopimuksesta:

puh. 040 524 9629 Esa Anttas.


Muistokivet

Anders Johan Sjögrenin muistoreliefi ja -kivi
Iitin kirkonkylässä on iittiläisen kieli- ja kansatieteen tutkijan, akateemikko A.J. Sjögrenin muistoreliefi.
Mankalan Sitikkalan kylässä on Sjögrenin synnyinkotia osoittava muistokivi.

Torvikallion kivi Iitintien varrella, melko lähellä Kirkonkylää, muistuttaa siitä, että paikalla harrastettiin ensimmäisiä saarnoja Iitin puolella silloisessa Hollolassa. Kiertävien pappien saarnojen vuosiksi on arveltu 1400 - 1539. Kirkkoa paikalla ei tiettävästi ole ollut. Tämän kiven kohdalta on vain noin puoli kilometriä matkaa alas harjun rinnettä vanhalle Radansuun kylälle.

Radansuun muistokivi  kertoo: "Tällä paikalla sijaitsi Radansuun kylä 1445 - 1868". Kivi sijaitsee melkein Urajärven rannassa Radansuussa, golfkenttientakana.

Pietari Lyötin muistokivi on samalla Lyöttilän kylän muistokivi. Lyöttilä on myös Iitin vanhoja kyliä. Muistokivi kertoo näin:  Pietari Lyötti sai omistusoikeuden Lyöttilän maihin 13.10.1458.    Kivi sijaitsee vanhassa kyläkeskuksessa Kylänmäellä. Nyt sinne pääsee pientä polkua myöten.

Sotaan lähdön muistokivi, ns. veteraanien kivi, seisoo pienellä kumpareella lähellä Ravilinnaa Kausalassa.

Kausalan pommitusten muistokivi. Se on pystytetty heinäkuussa 2011 mäenrinteeseen, joka sijaitsee lukion takana. Aivan kiven vieressä on kuoppa, jonka jätti yksi lentopommeista vuonna 1941. Pommitus aiheutti muualla enemmän tuhoa: Mikkolan talon tuntumaan putosi useita pommeja, joiden uhrina 2-vuotias tyttö kuoli heti ja hänen äitinsä haavoittui vakavasti. Muistojuhla ja muistolaattojen paljastus tapahtui 3.7.2011.

Sankarivainajien muistokivi sijaitsee Kausalassa lähellä seurakuntakeskusta. Kiveen on hakattu iittiläisten vuosina 1939 - 1944 kaatuneiden nimet.

Tillolan taistelun muistomerkki sijaitsee valtatien 12 varrella Tillolan kankaalla, Salpausselän metsäisellä rinteellä.

Ruotsi-Suomen armeijan leiripaikan muistokivi sijaitsee Perheniemen entisen koulun yläpuolella olevalla mäellä, ns. Leirinmäellä. ”Kiveen on hakattu kolme kruunua. Kulunut teksti näyttäisi kertovan: Leirinmäki Tällä paikalla harjoitteli Ruotsi-Suomen armeija 1740 - 1808. Vuosilukujen tarkkuus kivessä on heikko. Kustaa III:n sotien leiripaikkana tämä tienoo mainitaan 1790” (A. Halila: Iitin historia I)

 

Katso sotilasaiheisiin liittyvät muistomerkit Iitissä tästä


Muita kohteita

Iitin ortodoksinen tsasouna

Tsasouna on valmisunut syksyllä 2003 ja se on pyhitetty Neitsyt Marian syntymän muistolle. Vuosipäivän praasniekkaa vietetään 8.9.
Tsasounan osoite: Keskikatu 4, 47400 Kausala (linja-autoaseman läheisyydessä).
Esittelyt: Liisa Kuningas-Mustonen puh. (05) 388 8399
Kristina Leussu puh. 040 5763 560.

 


Pieni järvenneito -patsas

Arvostatko Suomen ainutlaatuista järviluontoa ja satavuotista itsenäisyyttä?

Pieni Järvineito -patsas on kunnianosoitus edellä mainituille asioille. Nyt voit nähdä satumaisen Järvineidon luonnonkauniilla paikallaan, josta se tähyilee Kettujärven maisemia.

Sijainti kartta tästä

www.pienijarvineito.fi