Luontokohteet


Näkymä Hiidenvuorelta

Kartta nähtävyyskohteista ja matkailupalveluista

Hiidenvuori
Hiidenvuori sijaitsee niemeksi maatuneella Hiidensaarella ja on geologisesti kahden kivilajin, sarvivälkerapakivijuonen ja graniitin kontaktissa. Hiidenvuorella ja sen välittömässä läheisyydessä on nähtävillä kolme tyypillisintä Suomen kivilajia: graniitti, rapakivi ja gneissi. Hiidenvuoren pääkivilaji on graniitti. Juuri graniitin lujuus selittää, että Hiidenvuori jääkauden kulutuksesta huolimatta on säilynyt muuta ympäristöä korkeampana.

Hiidenvuoren huippu kohoaa yli 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta halliten maisemaa. Jääkauden pyöristämät ja silottamat pinnat, pystyjyrkänteet sekä luoteislaidan halkeama tekevät vuoresta näyttävän maasto- ja maisemakohteen. Jääkauden jäljiltä levittyy vuoren länsityvellä hiekkainen kangas.

Alueen kasvillisuus on monipuolista aina lehdoista kitukasvuiseen, karuun männikköön. Saaren itäosassa on valtakunnallisesti arvokas lehtojensuojelualue, jossa muodostuu runsaasti uhanalaiselle eliöstölle tärkeää lahopuuainesta.

Hiidenvuori on ollut perimätiedon mukaan muinaislinna. Tänä päivänä vuori on tunnettu maakunnallinen nähtävyys ja tapahtumapaikka, jonka laella järjestetään kesällä yökonsertteja. Hiidenvuoren alueen omistaa Iitin kunta ja lehtoalue kuuluu Suomen valtiolle.

Saaren arkeologiset löydöt todistavat varhaisen ihmisen saapuneen Hiidenvuoren upeaan ympäristöön jo tuhansia vuosia sitten.

Teksti: Risto Hamari

Muinaislöytöjä ja kalliomaalauksia
Etelän Kuusamoksi mainitulla Pohjois-Iitin Haukkaselän muinaismaisema-alueella on arvokkaan luonnon lisäksi kolme kivikautista kalliomaalausta.
Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Iitistä mm. Vuolenkoskelta ja Lyöttilästä.
Lisäksi on löydetty hautakalmistoja, kiviröykkiöhautoja ja uhrikiviä, joista parhaiten tunnetaan Perheniemen ja Tapolan uhrikivet.

Mankalanvirta
Mankalan mahtavia koskia laskettiin kiivaasti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen saakka. Vaikka kosket on padottu jauhamaan sähköä, ovat koskimaisemat näkemisen arvoiset. Myös kalastus, melonta ja pienveneily ovat tänä päivänä suosittuja harrastuksia jokialueella.

Etelä Iitin rikkauksia
Maakansan avarilla peltoaukeilla mahtuvat isommatkin traktorit kääntymään. Alueella on vain yksi järvi, mutta siellä on Taasianjoki ja ojia, komeaa aarnimetsää ja lehtoja, jotka tekevät maisemasta vehreän ja kumpuilevan.
Taasianjoen tuntumassa Saarasilla kasvaa rentukoiden, kulleroiden ja mukulaleinikin naapurustossa myös Pohjolan kasviston harvinaisuus, taponlehti
(Ansarum europaeum.)


Pitkospuita pitkin matka lintutornille joutuu...
Kuva Hasa Tuomisaari

Mukulanlahden lintutorni
Keväällä 2004 avattiin Jaalan Pyhäjärvelle ja Iitin Urajärven Mukulanlahteen Kymenlaakson ensimmäiset lintutornit.
Kuusimetrinen Mukulanlahden lintutorni on Kupparinojan luusuassa ojan eteläpuolella suomalaisessa maastossa, noin 320 m Kuusankoskelle johtavalta tieltä. Lintutornille johtavat pitkospuut.

Pyhäjärven lahdet ja Urajärvi ovat merkittäviä muuttolintujen levähdys-, pesimä- ja ruokailualueita. Alue on erityisen merkittävää pesimäaluetta vaateliaille ruovikkolajeille, ruskosuohaukalle (Circus aeruginosus) ja kaulushaikaralle (Botaurus stellaris), jotka pesivät alueella yleisinä. Myös pesivä vesilintulajisto on alueella runsas.

Lisaätitoja osoittaaesta Lintulahdet Life