Luonto ja ympäristö

Mankala
Kuva Hasa Tuomisaari

Jääkauden sulamisprosessissa syntynyt suuri Salpausselän harju jakaa Iitin kunnan eteläiseen Maakansaan ja pohjoiseen Vesikansaan.

Etelän laakea savikkotasangot vaihtuvat harjun takana suurten vesien rikkomaksi maalaismaisemaksi. Muhkea metsä peittää pitäjästä kaksi kolmannesta ja Vesikansan suurten järvien ja Kymijoen ansiosta reilu viidennes paikkakunnasta lainehtii taivaan peilinä.

Metsäistä ja mäkistä maisemaa hallitsee pohjoisessa Kymijoki, joka Iitin kohdalla on taipunut monelle mutkalle ja pullistunut järviksi. Etelä-Iitissä on vain yksi järvi, mutta siellä on Taasianjoki ja lukuisia pienempiä ojia, jotka tekevät maisemasta viehättävän kumpuilevan - talvellakin. Kallioperä on kunnan pohjois- ja länsiosissa vanhempaa graniittia ja etelä- ja itäosissa Kaakkois-Suomen erikoisuutta rapakiveä. Lyöttilän kylässä Rauhamäen tilan pihapiirissä on harvinainen kohta, missä näkyy rapakiven ja vanhemman kallioperän rajapinta.

Metsät vaihtelevat karuista jäkälätyypin kallio- ja harjumänniköistä syvänvihreisiin kuusikoihin ja reheviin lehtoihin. Harjumänty- ja hiekkakankailla kasvaa valtakunnallisestikin harvinaisia kasvilajeja, mm. kangasvuokkoja ja kangasajuruohoja. Taasianjoen tuntumassa Etelä-Iitissä lymyävät Suomen ainoat luonnonvaraiset taponlehdet. Kesäaikana alueella tavattavia lintulajeja ovat satakieli, harvinaistunut ruisrääkkä, kaulushaikara, ruokokerttunen ja ruskosuohaukka. Loppukesästä voi nähdä harmaahaikaroita kalajahdissa ja syksyllä muuttomatkalla olevia hanhiparvia laiduntamassa rantapelloilla.

Vaikka putous
vaikeni kauan sitten,
sen nimi kantaa
ikuisesti myötänsä
kaikua pauhinasta.

Kinto (966 - 1041)
suom. Tuomas Anhava


Ruskan alkua Kymijoella

LUONNON VIRKISTYSKÄYTTÖ

Iitin pinta-alasta (685 km2) on vettä lähes 100 km2 ja metsää 340 km2.

Vesistöjen runsaus ja laajat metsäalueet luovat hyvät mahdollisuudet luonnon virkistyskäytölle. Kymijoen rannoilta avautuvat jylhät näkymät on tuoneet seudulle runsaasti kesäasukkaita. Mankalanvirta ja sitä ympäröivät komeat koskimaisemat houkuttelevat myös kalastuksen harrastajia, veneilijöitä ja melojia kesäisin alueelle.

Suurimmassa osissa metsiä voi liikkua vapaasti, marjastus ja sienestys ovat jokamiehen oikeuden rajoissa sallittuja. Metsien ja järvien virkistykäyttöä lisäävät luontopolut ja -reitit, talvella hiihtoladut ja pilkkipaikat. Myös polkuypyörällä matka joutuu. Valittavana on eri pituisia reittejä muutamista kilometristä lähes sadan kilometrin pituisiin taipaleisiin.

Iitin luonto on puhdasta ja ympäristön tila muutenkin melko hyvä. Kymijoen veden laatua seurataan viranomaisten toimesta säännöllisesti ja matkailua kehitetään ympäristöä ja paikallista kulttuuria kunnioittaen.


Luonto- ja retkeilyreitit
Katso Vapaa-aika - Luonto- ja ulkoilureitit