Luontokohteita

HIIDENVUORI

Noin 14 km Iitin Kirkonkylästä pohjoiseen Pyhäjärven Hiidensaaressa kohoaa “Kymenlaakson Koliksi” kutsuttu Hiidenvuori,luonnon muovaama linnavuori. Hiidenvuoren huippu kohoaa yli 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta halliten maisemaa. Jääkauden pyöristämät ja silottamat pinnat, pystyjyrkänteet sekä luoteislaidan halkeama tekevät vuoresta näyttävän maasto- ja maisemakohteen. Jääkauden jäljiltä levittyy vuoren länsityvellä hiekkainen kangas.

Yökonserteilla ja pianon kantamisella Hiidenvuoren kallioiselle huipulle on jo 90-vuotiset perinteet. Professori Väinö Sola ystävineen järjesti ensimmäiset musiikkijuhlat Hiidenvuorella jo v. 1914. Historian kulku aiheutti pitkiä katkoksia juhlaperinteeseen, joita mm. Hella Vuolijoki piti yllä 1930-luvulla. Iitin kulttuuritoimi elvytti vuosituhannen loppupuolella pianon kantamisen ja yökonsertit, jotka tänä päivänä ovat tärkeä osa Iitin musiikkijuhlia

KALLIOMAALAUKSIA

Etelän Kuusamoksi mainitulla Pohjois-Iitin Haukkaselän muinaismaisema-alueella on arvokkaan luonnon lisäksi kolme kivikautista kalliomaalausta. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Iitistä mm. Vuolenkoskelta ja Lyöttilästä. Lisäksi on löydetty hautakalmistoja, kiviröykkiöhautoja ja uhrikiviä, joista parhaiten tunnetaan Perheniemen ja Tapolan uhrikivet.

Kuvassa oleva Iitin Konniveden Haukkavuoren laukkaavaa hirveä esittävä kalliomaalaus on paras liikkuvaa eläintä esittävä kuva maamme kalliotaiteessa. Katso tästä karttalinkistä Iitin ja Suomen kalliomaalausten sijainnit.

MANKALANVIRTA

Mankalan mahtavia koskia laskettiin kiivaasti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen saakka. Vaikka kosket on padottu jauhamaan sähköä, ovat koskimaisemat näkemisen arvoiset. Myös kalastus, melonta ja pienveneily ovat tänä päivänä suosittuja harrastuksia jokialueella.

ETELÄ-IITIN RIKKAUKSIA

Maakansan avarilla peltoaukeilla mahtuvat isommatkin traktorit kääntymään. Alueella on vain yksi järvi, mutta siellä on Taasianjoki ja ojia, komeaa aarnimetsää ja lehtoja, jotka tekevät maisemasta vehreän ja kumpuilevan.
Taasianjoen tuntumassa Saarasilla kasvaa rentukoiden, kulleroiden ja mukulaleinikin naapurustossa myös Pohjolan kasviston harvinaisuus, taponlehti (Ansarum europaeum.)

 

MUKULANLAHDEN LINTUTORNI

Keväällä 2004 avattiin Jaalan Pyhäjärvelle ja Iitin Urajärven Mukulanlahteen Kymenlaakson ensimmäiset lintutornit.
Kuusimetrinen Mukulanlahden lintutorni on Kupparinojan luusuassa ojan eteläpuolella suomalaisessa maastossa, noin 320 m Kuusankoskelle johtavalta tieltä. Lintutornille johtavat pitkospuut.

Pyhäjärven lahdet ja Urajärvi ovat merkittäviä muuttolintujen levähdys-, pesimä- ja ruokailualueita. Alue on erityisen merkittävää pesimäaluetta vaateliaille ruovikkolajeille, ruskosuohaukalle (Circus aeruginosus) ja kaulushaikaralle (Botaurus stellaris), jotka pesivät alueella yleisinä. Myös pesivä vesilintulajisto on alueella runsas.

Lisaätitoja osoittaaesta Lintulahdet Life

 

Perheniemen lintutorni
Kesän 2014 aikana rakennettiin lintutorni Sääskjärven rannalle talkootöillä. Perille löydät seuraamalla Erottajan uimarannan opasteita. Sääskjärvellä on monipuolinen pesimälajisto. Sen ympäristössä viihtyy mm. laulujoutsen (Cygnus cygnus), punasotka (Aythya ferina), kaulushaikara (Botaurus stellaris), luhtahuitti (Porzana porzana), ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus). Etenkin syysmuuton aikana voi tornista nähdä tuhansien hanhien parvia. Tornin maatasossa on penkit ja pöytä, josta on myös hyvä tarkkailla lintuja. Lintutornin läheisyydessä on nuotiopaikka, venevalkama, wc, uimaranta pukukoppeineen sekä laavu.