Historialliset kohteet

IITIN KIRKONKYLÄ
Kymenlaaksolaisessa kulttuuriperinteessä talonpoikainen kulttuuri näkyy parhaiten Iitin Kirkonkylässä. Kylä oli pitäjän keskus viime vuosisadan loppupuolelle saakka, jolloin Helsinki-Pietari-rautatien rakentaminen siirsi hallinnollisen keskuksen vähitellen kylän eteläpuolelle, Kausalaan.

Kirkonkylä säilytti miljöönsä ja rakennuksensa, minkä ansiosta se palkittiin Suomen kauneimman kylän arvonimellä v. 1990 (MEK/YLE). Seuraavana vuonna Norjassa pidetyssä Euroopan kaunein kylä -kilpailuissa Iitti sijoittui neljänneksi.


IITIN KIRKKO, Iitintie 846
Nykyinen kirkko rakennettiin maa-ja vesiteiden risteykseen vähän ennen isonvihan alkua vuonna 1693. Ristikirkon mallinan on ollut 1690-luvun alussa valmistunut Tukholman Katariinan kirkko. Lautaiset holvikuvut on tehty Hollolan kivikirkon malliin, vesikatto puolestaan on hollolalaista tyyliä, jonka erikoispiirteenä on korkea aumakatto. Rakennustaiteellisesti arvokas ristikirkko on yksi Suomen viidestätoista 1600-luvulta säilyneestä puukirkosta.

Lue lisää Iitin Seurakunnan sivuilta



 KIRKONKYLÄN KYLÄTALO, Kymentaantie 1, 47520 IITTI

Taidenäyttely ja kesäkahvila avoinna touko-syyskuussa su-pe 10-20, la 10-17, juhannusaattona 24.6. klo 10-17

Kirkonkylän kesäkahvilan empiretyylinen, aumakattoinen talo siirrettiin nykyiselle paikalleen Jaalasta 1869. Siinä toimi Iitin ensimmäinen kansakoulu vuoteen 1965 asti.

Nykyisin talossa on järjestöjen ylläpitämä kesäkahvila, näyttelytila vaihtuvilla taidenäyttelyille ja Iitin Käsityöläiset ry:n Suvipuoti.


IITIN MUSEO, Museomäki, Museotie 8, 47520 Iitti

Museo sijaitsee Iitin Kirkonkylässä vuonna 1830 valmistuneessa viljamakasiinissa. Museon perusnäyttely esittelee pääasiassa viime vuosisadan vaihteen talonpoikaisesineistöä: maataloustyökaluja, kodinhoitoa ja sisustusta. Makasiinen lisäksi alueella on luhtiaitta ja riihi 1750-luvulta.

Avoinna kesäisin

Tiedustelut


 KARRALAN KOTISEUTUTALO, Myllymäentie 32, 47310 Haapakimola

Karralan luontoreitin alku- ja päätepisteenä on Karralan kotiseututalo. Se on vanha 1700-luvulta peräisin oleva talonpoikaistalo, joka on kunnostettumaalaistaloksi. Karrala kuuluu Kolisevan kylään.
Tutustuminen sopimuksesta; Irma Napola puh. 045 2326 242.
Ajo-ohje: Haapakimola - Elimäki- tien varrella, tienviitta: Kotiseututalo Karrala - Kolisevantieltä


LYÖTTILÄN KENTTÄLINNOITUKSET
Lyöttilän kylässä on kahden kilometrin pituisella alueella taistelu- ja yhdyshautoja, pesäkkeitä ja keskeneräisiä korsuja.
Suomalaiset ja venäläiset rakensivat linnoitukset v. 1916 - 1917 torjumaan saksalaisten hyökkäystä.
Lyöttiläläinen maanviljelijä Esa Anttas on kunnostanut 200 metriä näitä linnoituksia ja viitoittanut linnoitteilla kiertävän polun.
Opastettuja tutustumiskieroksia sopimuksesta:
puh. 040 524 9629 Esa Anttas.


MUISTOKIVET

- Perheniemen eli Pärhän muistokivi paljastettiin kylän 500-vuotisjuhlassa 4.9.1960. Kiveen on kaiverrettu keskiajan lopulla 1460 kylässä asuneiden perheiden nimet. Kivi sijaitsee Perheniemen opiston puistossa. Osoite: Perheniementie 75.


- Anders Johan Sjögrenin muistoreliefi ja -kivi
Iitin kirkonkylässä on iittiläisen kieli- ja kansatieteen tutkijan, akateemikko A.J. Sjögrenin muistoreliefi. 


- Torvikallion kivi Iitintien varrella, melko lähellä Kirkonkylää, muistuttaa siitä, että paikalla harrastettiin ensimmäisiä saarnoja Iitin puolella silloisessa Hollolassa. Kiertävien pappien saarnojen vuosiksi on arveltu 1400 - 1539. Kirkkoa paikalla ei tiettävästi ole ollut. Tämän kiven kohdalta on vain noin puoli kilometriä matkaa alas harjun rinnettä vanhalle Radansuun kylälle.


- Radansuun muistokivi kertoo: "Tällä paikalla sijaitsi Radansuun kylä 1445 - 1868". Kivi sijaitsee melkein Urajärven rannassa Radansuussa, golfkenttientakana.


- Pietari Lyötin muistokivi on samalla Lyöttilän kylän muistokivi. Lyöttilä on myös Iitin vanhoja kyliä. Muistokivi kertoo näin: Pietari Lyötti sai omistusoikeuden Lyöttilän maihin 13.10.1458. Kivi sijaitsee vanhassa kyläkeskuksessa Kylänmäellä. Nyt sinne pääsee pientä polkua myöten.

- Sotaan lähdön muistokivi, ns. veteraanien kivi, seisoo pienellä kumpareella lähellä Ravilinnaa Kausalassa.


- Kausalan pommitusten muistokivi. Se on pystytetty heinäkuussa 2011 mäenrinteeseen, joka sijaitsee lukion takana. Aivan kiven vieressä on kuoppa, jonka jätti yksi lentopommeista vuonna 1941. Pommitus aiheutti muualla enemmän tuhoa: Mikkolan talon tuntumaan putosi useita pommeja, joiden uhrina 2-vuotias tyttö kuoli heti ja hänen äitinsä haavoittui vakavasti. Muistojuhla ja muistolaattojen paljastus tapahtui 3.7.2011.


- Sankarivainajien muistokivi sijaitsee Kausalassa lähellä seurakuntakeskusta. Kiveen on hakattu iittiläisten vuosina 1939 - 1944 kaatuneiden nimet.


- Tillolan taistelun muistomerkki (1790) sijaitsee valtatien 12 varrella Tillolan kankaalla, Salpausselän metsäisellä rinteellä.


- Ruotsi-Suomen armeijan leiripaikan muistokivi sijaitsee Perheniemen entisen koulun yläpuolella olevalla mäellä, ns. Leirinmäellä. ”Kiveen on hakattu kolme kruunua. Kulunut teksti näyttäisi kertovan: Leirinmäki Tällä paikalla harjoitteli Ruotsi-Suomen armeija 1740 - 1808. Vuosilukujen tarkkuus kivessä on heikko. Kustaa III:n sotien leiripaikkana tämä tienoo mainitaan 1790” (A. Halila: Iitin historia I)


- Isohiiden veljesten hautamuistomerkki (1918). Sijainti: Sääksjärvi, Ellolan maalla


- Sankaripatsas. Sijainti: Iitin Kirkonkylä, Iitin seurakunnan vanha hautausmaa


- Vuoden 1918 uhrien muistomerkki. Sijainti: Iitin Kirkonkylä, seurakuntatalon puisto


- Vuoden 1918 uhrien muistomerkki. Sijainti: Iitin Kirkonkylä, uusi hautausmaa


- Vuoden 1918 uhrien muistomerkki. Sijainti: Vuolenkoski, lähellä Vuolenkosken koulua


- Sankarivainajien muistopaasi. Sijainti: Vuolenkoski, Vuolenkosken hautausmaa


- Ravilinnan pääoven pielessä on muistolaatta muistuttamassa suojeluskuntatalosta, jossa toimivat Etelä-Iitin suojeluskunta ja Lotta-Svärd jaärjestö


- Radansuun Kartanohotellin seinässä on laatta, joka kertoo että Huoltokoulu toimi siellä sotien aikana.


- Iitin kirkonkylän vanhalla hautausmaalla on sankarihauta-alueella luovutetulle alueelle haudattujen 14 vainajan muistokivi.